"ympäristöystävällistä vettä"

Ympäristö

Joensuun Vesi käyttää raakavetenään ainoastaan hyvälaatuista pohjavettä. Pohjavesialueiden suojelu on tärkeää ja koskettaa meistä jokaista, sillä hyvälaatuinen juomavesi on elämän ehto.

Toimitamme hyvälaatuista pohjavettä yli 63 000 asukkaalle. Veden laatua tarkkaillaan jatkuvasti, sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) mukaisesti, jonka lisäksi tehdään myös käyttötarkkailua ja omavalvontaa. Joensuun kaupungissa on kaikkiaan 15 vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (luokka I), joista yhdeksälle on tehty suojelusuunnitelma ja kuudelle riskikartoitus.Suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina kokoamalla tietoa alueen hydrogeologisista ominaisuuksista ja riskitekijöistä, sekä laatimalla toimenpidesuosituksia alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville toiminnoille.

Joensuun Vesi hoitaa yli 61 000 asukkaan jätevesien kokoamisen, puhdistamisen ja purkuvesistöön johtamisen jätevedenpuhdistamoilleen hakemiensa ympäristölupien ehtojen mukaisesti. Jätevedenpuhdistamoilla jätevedet käsitellään mekaanisen esikäsittelyn, biologisen puhdistuksen ja kemiallisen jälkisaostuksen avulla. Kuhsalon puhdistamon jäteveden puhdistusprosessissa syntyvä liete tiivistetään, mädätetään ja kuivataan, jonka jälkeen se käytetään maanrakennuksessa, lannoitevalmisteen raaka-aineena tai viherrakentamisessa. Puhdistamoiden päästöjä tarkkaillaan lupaviranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti päivittäin ja prosesseja ohjataan korkea-asteisella automaatiojärjestelmällä. Puhdistamoiden toimintaan liittyen tehdään myös kalataloudellisten vaikutusten tarkkailua sekä taimenistutuksia.

Jätevedenpuhdistus on kehittynyt Suomessa paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. 1960- ja 1970-lukujen biologisen kuorman vähentämisen rinnalle nousi 1970-luvulla fosforinpoisto, 1980-luvulla ammoniumtypen poisto ja 1990-luvulla kokonaistypen poisto. Tämä on näkynyt myös mm. Pielisjoen kautta tulevan fosforikuorman selkeänä pienenemisenä sekä Pyhäselän tilan paranemisena 1980-luvulta lähtien.

Päivitetty 24.11.2014